Suomessa sähkön hinta ja saatavuus puhuttavat nyt enemmän kuin koskaan, kun uudet investoinnit, kuten datakeskukset ja vihreän siirtymän hankkeet, lisäävät sähköverkon kuormitusta. Ylen aamu -ohjelman haastattelussa asiantuntijat arvioivat, miten nämä muutokset näkyvät tavallisen kuluttajan arjessa. Haastattelu on nähtävissä Yle Areenassa.
Sähkön saatavuus: riittääkö sähkö kaikille?
Suomen sähköntuotanto on viime vuosina vahvistunut, erityisesti Olkiluoto 3:n ydinvoimalan ja tuulivoiman rakentamisen myötä. Sähköä riittää tällä hetkellä hyvin, eikä laajamittaista sähköpulaa ole näköpiirissä. Uusien suurten kuluttajien, kuten datakeskusten, tulo kuitenkin nostaa kysymyksen siitä, kestääkö jakeluverkko kasvavaa kuormitusta.
Verkkoinvestoinnit ja niiden vaikutus kuluttajaan
Jakeluverkkoihin tarvitaan merkittäviä investointeja, jotta kasvava kulutus ja uusiutuvan energian tuotanto voidaan liittää verkkoon. Eurelectricin arvion mukaan tämä tarkoittaa jokaiselle suomalaiselle noin 150 euron vuotuista osuutta EU-tasolla. Suomessa investointitarve on noin 1,2 miljardia euroa vuodessa, mikä on selvästi enemmän kuin nykyinen investointitahti. Osa verkkoyhtiöistä on kuitenkin ilmoittanut investointien vähenevän, koska Energiaviraston uusi valvontamalli rajoittaa siirtohintojen korotuksia, mikä voi pitkällä aikavälillä hidastaa verkon kehitystä.
Haastattelussa Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä ja TEM:n energiaosaston johtaja Riku Huttunen korostivat, että sähköverkkojen kapasiteetti on kriittinen tekijä. Suomessa tilanne on vielä kohtuullisen hyvä verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan, missä verkot ovat jo ruuhkautuneet. Silti myös Suomessa on alueita, joissa uuden suuren sähkönkäyttäjän liittäminen verkkoon on vaikeaa, ja verkkojen laajentaminen vaatii miljardiluokan investointeja tulevina vuosina.
Vihreä siirtymä halutaan toteuttaa, vaikka siitä aiheutuu kuluja suomalaisille, koska sen tavoitteena on ratkaista pitkällä aikavälillä sekä ympäristön että talouden suurimmat uhat ja mahdollisuudet. Nykyinen talouskasvu perustuu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin, mikä aiheuttaa ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Näiden ongelmien kustannukset ja seuraukset olisivat tulevaisuudessa huomattavasti suuremmat kuin vihreän siirtymän toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset.
Miltä sähkön hinta näyttää tulevaisuudessa?
Sähkön hinta Suomessa on Euroopan edullisin, ja se on viime vuosina ollut poikkeuksellisen alhainen, mutta hintaheilahtelut ovat olleet suuria. Tulevaisuudessa sähkön hinta pysynee keskimäärin kohtuullisena, mutta ei todennäköisesti laske Venäjän hyökkäyssotaa edeltävälle tasolle lähivuosina. ”Kohtuullinen” sähkön markkinahinta vaihtelee markkinatilanteen, vuodenajan ja sopimustyypin mukaan, mutta nykyisten ennusteiden ja toteutuneiden hintojen perusteella voidaan arvioida, että Suomessa kohtuullinen sähkön markkinahinta vuonna 2025 on noin 5–6 senttiä kilowattitunnilta (snt/kWh) sisältäen arvonlisäveron.
Sähkön kokonaishintaan sisältyy sähkön markkinahinnan lisäksi myös siirtohinta, jonka osuus on kasvanut merkittävästi sen jälkeen, kun sähkön siirtoverkot siirtyivät yksityisille toimijoille, jotka ovat tehneet ja tekevät sähköverkon modernisointia mutta myös veloittavat siirrosta enemmän kuin ennen. Lisääntynyt sähkön kulutus – teollisuus, datakeskukset, tekoäly, sähköautot, uusiutuvan energian tuotanto ja muu teknologian kehitys – edellyttävät sähköverkolta joustavuutta ja kapasiteettia. Sähkön siirtohinnat voivat nousta, jos investointitarpeet kasvavat ja verkkoyhtiöt joutuvat hakemaan lisää rahoitusta kehitykseen. Toisaalta, jos investointeja ei tehdä riittävästi, voi se johtaa pullonkauloihin ja paikallisiin saatavuusongelmiin, mikä taas voi nostaa hintoja tietyillä alueilla.
Älykkäät ratkaisut ja kulutusjousto – kuluttajan mahdollisuudet
Kuluttajana voit vaikuttaa sähkön saatavuuteen ja hintaan hyödyntämällä älykkäitä ratkaisuja, kuten kotitalouksien akkuvarastoja, aurinkopaneeleja, ohjattavaa lämmitystä ja Älyenergia-sovellusta, joka auttaa paitsi ohjaamaan omaa sähkön käyttöä sähköverkon ruuhka-aikojen ulkopuolelle, myös säästämään, koska kulutus tapahtuu silloin kun sähkön hinta on edullisimmillaan. Kulutusjoustolla voidaan tasata kulutushuippuja ja vähentää verkon investointitarvetta, mikä hillitsee hintojen nousupaineita.
Paras tapa hyödyntää kulutusjoustoa on käyttää pörssisähköä, sillä se on myös kustannuksellisesti läpinäkyvin ja kuluttajalle edullisin sopimusmalli. Kaikissa muissa sopimusmalleissa sähkön myyjä joutuu varautumaan markkinan muutoksiin, mikä tarkoittaa, että kuluttaja joutuu välillisesti maksamaan varautumisesta myös omassa laskussaan. Käytännössä toimintamalli on samanlainen kuin vakuutusyhtiöillä, joissa maksetaan turvasta yllättävien muutosten tai tilanteiden varalta. Pörssisähkö on kuitenkin useiden tutkimusten mukaan aina kuluttajalle edullisin sopimus.
Myös kiinteähintaisten määräaikaisten sopimusten käyttäjien kannattaa joustaa sähkönkäytössään – mutta miksi? Koska jousto mahdollistaa myös pidemmällä aikajaksolla sen, että sähkön markkinahinta pysyy mahdollisimman edullisena. Kiinteähintainen määräaikainen sopimuskin päättyy aikanaan, ja tuleva kiinteähintainen sopimus määrittyy aina sähkön markkinahinnan mukaan. Jos markkinahinta nousee, nousevat myös kiinteähintaisten määräaikaisten sopimusten hinnat.
Lataa ilmainen Älyenergia-sovellus tästä – olit sitten asiakkaamme tai et.
