Suomen Energiaälykkäin Koti -kilpailun semifinalistit on nyt valittu. Vihreä Älyenergia, Motiva ja Martat etsivät tammi-kesäkuussa parhaita suomalaisia kotitalouksien energiankäyttöratkaisuja. Ympäri Suomea tulikin paljon ilmoittautumisia ja esivalintaraadilla oli kädet täynnä työtä kulutustietojen ja ratkaisujen läpikäynnissä. Lopulta semifinaaliin valittiin kuusi osallistujaa, jotka ovat nyt nähtävillä Energiakisa.fi -sivustolla. Semifinalistien suoritukset ovat parhaimmillaan hämmästyttäviä, sillä useampi on maksanut pörssisähköstään yli 3 snt/kWh pörssisähkön keskihintaa vähemmän.
Yli 40 mittauspistettä, vesitakka, aurinkopaneeleita ja kotiakkuja
Suomalaiset kotitaloudet ovat todella monipuolisia sähkö- ja energiaratkaisuiltaan, mikä on näkyvissä myös kilpailun semifinalistien videoilla. Mukaan mahtuu huiman energiataloudellinen rintamamiestalo, jossa rakkaus energiansäästöön ja seurantaan näkyy yli 40 erilaisen mittauspisteen muodossa. Aurinkopaneelien suosio on videoita katsoessa jo hyvin selvää, mutta esivalintaraadin yllätti myös se, että varsinkin moni omakotiasuja on ottanut käyttöön myös kotiakkuratkaisun. Yksi mielenkiintoisista lämmitysmalleista on myös varaavaan takkaan yhdistetty vesikiertoinen lämmitys, joka on varsin tehokas tapa torjua talvisin lämmittämisestä aiheutuvia sähkökuluja.
Kulutusvaikutuksella suuria säästöjä
Omalla toiminnalla on suurin vaikutus sähkölaskun suuruuteen. Vaikka pörssisähkön keskihinta oli suhteellisen matalalla tasolla alkuvuoden ajan, onnistuivat kilpailun parhaat optimoijat nipistämään hinnan vieläkin matalammalle. Hyvänä esimerkkinä on Tapio Kangasalta, joka maksoi sähköstään tammikuussa noin 4 snt/kWh, helmikuussa 2,77 snt/kWh ja maaliskuussa 2,78 snt/kWh. Myös Olli Tampereelta maksoi sähköstään huhtikuussa 3,52 snt/kWh pörssisähkön markkinahintaa vähemmän – hinta per kilowattitunti oli 2,47 snt (hinnat eivät sisällä sähkönmyyjien marginaaleja).
Kun eri sähköyhtiöiden pörssisähkön marginaalit ovat edullisimmillaan noin 0,5 snt/kWh ja kalleimmillaan 1,5 snt/kWh, on helposti nähtävissä, että taitavat optimoijat säästävät enemmän omalla toiminnallaan kuin kilpailutuksella. Kiinteähintaisten sähkösopimusten keskihinnan ollessa edullisimmissa 24 kuukauden määräaikaisissa sopimuksissa noin 8–9 snt/kWh, on pörssisähkö selkeästi edullisempi vaihtoehto. Marginaalien ohessa kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, miten sähkö tuotetaan. Hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat ”halvat” sähkön tuotantotavat ja sähkösopimukset eivät välttämättä ole kokonaiskuvassa juurikaan fossiilivapaita tuotantotapoja edullisempia.
Kotiakkujen, aurinkopaneelien ja sähkön kokonaiskulutusta pienentävien lämmitysmuotojen käyttäjät eivät säästä pelkästään ostetussa sähkössä, vaan myös sähköverkkoja ylläpitävien siirtoyhtiöiden veloituksissa, vaikka ne eivät heilukaan samalla tavalla kuin pörssisähkön hinta. Siksi energiaälykäs koti säästää monessa eri kohdassa, ja valoisampina kuukausina esimerkiksi sähköauton käyttökulut voivat olla paljon pienemmät latauksen tapahtuessa aurinkosähköllä.
Ei vain teknologiaa, vaan myös arjen toimintamalleja
Suomalaiset ovat tunnetusti insinöörikansaa, mikä näkyi monimuotoisina teknisinä energia- ja sähköratkaisuina, mutta ilahduttavasti mukaan saatiin myös toisenlaisia ilmoittautumisia. Energiaa säästettiin teknisten ratkaisujen ohella tai jopa niiden sijaan yksinkertaisilla arjen toimintatavoilla ja omalla aktiivisuudella. Monet kilpailuun osallistuneista pääsivät merkittäviin säästöihin yksinkertaisesti seuraamalla pörssisähkön hintoja ja siirtämällä mm. sähkölaitteiden, saunan, sähköauton latauksen ja lämmityksen käyttöä niihin hetkiin, kun pörssisähkön hinta oli edullisempaa. Semifinaalissa on mukana myös osallistujia, jotka ovat vähentäneet veden kulutusta, hyödyntävät uunin jälkilämpöä ja käyttävät sähköä vain silloin, kun sitä oikeasti tarvitaan. Kisan esivalintaraati arvosti semifinaalivalinnoissaan teknisten ratkaisujen ohella myös osallistujien vinkkejä, joilla kuka tahansa voi säästää sähköä ja pienentää sähkölaskunsa loppusummaa.
Todellisia kulutuslukuja – ei pelkkää puhetta
Suomen Energiaälykkäin Koti -kilpailun semifinalisteja ei valittu vain ilmoittautumislomakkeita tutkimalla, vaan kaikkien osallistujien sähkön todellista käyttöä seurattiin vuoden 2025 tammikuun alusta kesäkuun loppuun saakka. Jokainen osallistuja käytti kilpailun ajan ilmaista Älyenergia-sovellusta, ja antoi luvan oman sähkönkulutuksensa datan käyttöön. Jokaisen semifinalistin kuukausittainen kulutusvaikutus on nähtävillä energiakisa.fi -sivustolla. Lisäksi osallistujien tietämättä valittiin vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden ajalta kaksi sellaista viikkoa, joilla pörssisähkössä esiintyi hintapiikkejä. Vertailemalla osallistujien sähkön käyttöä suhteessa hintapiikkeihin ja edullisempiin ajankohtiin, saatiin hyvä käsitys siitä, miten hyvin osallistujat optimoivat sähkön kulutustaan.
Tuomarit valitsevat kolme parasta – kansa äänestää voittajan
Semifinalistien ratkaisuja ja erilaisia energiaälykkäitä koteja arvioi kolme energia-alan ja kotitalouksien arjen ammattilaista. Marianne Heikkilä Martoilta, Minna Tolvanen Motivalta ja Kalle Nevala Vihreä Älyenergialta antavat ääniä yhdestä täyteen kymmeneen pisteeseen jokaiselle semifinalistille, ja yhteispisteiden perusteella valitaan kolme finalistia, jotka ovat mukana taistelemassa 100–1000 euron arvoisesta alennuksesta sähkölaskuunsa. Voittajan valitsee kuitenkin kansa, sillä jokaisella on mahdollisuus äänestää suosikkiaan Suomen Energiaälykkäimmän Kodin asuttajaksi. Myös kaikki äänestävät osallistuvat arvontaan, jossa on luvassa energiankäyttöön ja sähköön liittyviä palkintoja.
Suomen Energiaälykkäin Koti -kilpailun semifinalistit ovat esillä osoitteessa https://energiakisa.fi.
